New winds are blowing
Hei lukijat!
Yritän miettiä iloisia asioita, mutta pääni on tyhjä ja sydämeni ontto!
Niinkuin edellisen blogin alussa raapustelin, että olen saanut työpaikan..
Ensimmäinen työpäiväni oli pääsiäisenä (16.4), aluksi mietin että tulenko kenekään kanssa juttuun ja uskallanko kysyä, jos en tiedä jotain... Meni vain 2-3h et pääsin talon tavoille, löysin tavaroille paikat, tulin juttuun muutamien työkavereiden kanssa!
On niitä päiviä, kun ikävöin vanhaa työpaikkaani ja työkavereita keistä tuli mulle lyhessä ajassa tärkeitä ja ovat edelleen💓
Silloin tällöin käyn kirjastolla moikkaamassa vanhoja työkavereita, ja niitä on aina ihana nähdä, koska niistä tuli mulle ku toinen iso perhe... Jos en jollekin pystynyt kertomaan olostani niin siellä kyllä huomattiin ja kysyttii heti, että mikä on!
Uudet työkaverit ovat vielä outoja, mutta enköhän pikku hiljaa pääsee tutustumaan niihin😊
Parin työillan jälkeen voin sanoa, että mä tykkään tosi paljo tehdä pitkästä aikaa töitä, tutustua uuteen porukkaan ja katsoa miten muut suhtautuvat minuun... Tällä hetkellä mulla on tosi hyvä fiilis, siitä et oon tullu muutaman työkaverin kanssa jo juttuun!
Ja edelleen silloin tällöin oon viikolla siskoni apuna, kun hän minulta apua kysyy... En voi sanoa ei, vaikka välillä haluaisin olla vain omassa rauhassa, mutta siskon luo on aina ihana mennä, koska lapset tulee heti halaamaan mua ja sanoo et ihanaa ku oon niiden kans💓
Kommentit
Lähetä kommentti